16.9.2014 Olin luvannut veljeni pojalle ja tyttärelle syntymäpäivälahjaksi viedä heidät Heseen syömään. Kiltisti ovat odottaneet, kun toisella oli päivä tammikuussa ja toisella huhtikuussa. Oma kesä meni sairastellen ja sillee, mut NYT tänään olimme herkuttelemassa, hampparii, ranskalaisii, limua ja jätskiä jälkkäriksi. Kovasti olivat mielissään tarjoilusta, kiitoksen sain, ja se tuli kyllä suoraan sydämestä. Kivoja juttuja kuuli ja varsinkin kun kuulen huonosti, kun ajelimme kotiinpäin, tyttö istui takana ja poika edessä, ja tyttö kysyy minulta; miksei me olla molemmat takana? Minäpä kuulen, miksi norsut on takana? Kyllä naurua riitti, kun kolmannen kerran yritin ottaa lauseesta selvää. Mukava iltapäivä lapsien kanssa.